Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on luoda tasa-arvoisempi palvelujen saatavuus sekä vähentää ihmisten välisiä terveys- ja hyvinvointieroja. Meitä jokaista jollakin tavalla koskettava uudistus on historiallisen suuri ja samalla äärimmäisen tärkeä. Kyse on syntymästä ja kuolemasta, terveydestä ja sairaudesta sekä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta kaiken tämän keskellä.
Hyvinvointialueemme on Pohjois-Savon suurin työnantaja, jonka alkutaipaleella on haasteita ihan riittämiin. Meillä on maamme suurin sairastavuus. Koronan jälkimaininkien ja henkilöstöpulan aiheuttama hoitovelka sekä monen eri asian kautta kehittynyt talouden alijäämä muodostavat yhtälön, jonka ratkaisemiseen tarvitsemme harkintaa, viisautta ja taitoa. Juuri kun tehtävämme on kehittää toimintojamme ja antaa muutosprosesseille riittävästi aikaa, velvoittaa talouden alijäämä toimintojen sopeuttamiseen. Voi kysyä, viekö valtiovarainministeriön tiukka linja samalla
hyvinvointialueuudistuksen tavoitteenmukaiselta toteutumiselta mattoa alta?
Meidän on voitava luottaa, että saamme tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut mahdollisimman toimiviksi sekä turvattava myös palo- ja pelastustoimen toimintakyky ja saavutettavuus vuorokauden jokaisena hetkenä. Kun hätä on suurin, on avun oltava lähellä. Nopea avun saaminen on inhimillisintä. Hoitojonossa olemisen aika on saatava mitä nopeammin käännettyä toipumisajaksi.
Henkilöstö on tärkein voimavaramme. Ilman oman alansa ammattilaisia asettamamme tavoitteet jäävät puolitiehen. Muutosten onnistunut toteutuminen vaatii aikaa, työrauhaa ja hyvää johtamista hyvinvointialueen johdosta aina lähiesimiehiin saakka. Ilman tätä erityisesti muutostilanteissa psykososiaalinen kuormitus voi kasvaa liian suureksi ja tuoda kokemusta, että henkilöstön näkemyksiä ja tarpeita ei kuunnella, kuulla ja arvosteta.
Henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointi on pidettävä hyvinvointialueemme keskiössä. Käytännöntyön asiantuntijoita kuunnellen löytyvät myös parhaiten toimivat käytännöt ja kehittämisen tarpeet.
Henkilöstön työnilo, jaksaminen ja kokemus työnsä arvostuksesta sekä merkityksellisyydestä ovat suoraan yhteydessä myös potilas – ja asiakasturvallisuuteen sekä asiakaskokemukseen, jotka ovat onnistumisemme tärkeimpiä mittareita.
Asiakaspalautteiden hyödyntäminen auttaa palveluiden kehittämisessä ja lopulta kertoo, kuinka hyvinvointialue on onnistunut tavoitteessaan. Siksi jokainen asiakas- ja henkilöstöpalaute on ruusuineen ja risuineen tärkeä.
Aino Kanniainen Aluevaltuuston ja – hallituksen jäsen
Asiakaskokemusjaoston pj.
VET Psykoterapeutti ja työnohjaaja