Kirjoittaja on aluevaltuutettu ja Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen:
Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten lakkauttaminen koskettaa asukkaitamme laajemminkin KYSin päivystyksen kuormittumisen kautta.
Samaan aikaan rahojen ja tekijöiden niukkuus haastaa sosiaali- ja terveysalalla. On uskallettava uudistaa. Jos voimme vahvistaa resurssien tehokasta käyttöä, hyvä. Jos saamme lisää tekijöitä KYSin päivystykseen, hyvä.
Orpon hallituksen toimissa häiritsee kuitenkin se, että tekijät tuntuvat olevan numeroita taulukoissa. Ei ihmisiä, joilla on omat kotinsa, juurensa, elämäntilanteensa, arvonsa ja näkemyksensä.
Ylhäältäpäin mikromanageeraamalla lähetetään viesti, ettei alueellisen tai paikallisen tason ratkaisuihin ei luoteta. Entä jos ihminen ei toimikaan niin kuin ministeriön pöydällä?
Iisalmen yöpäivystyksen lääkäri Riitta Moisala kuvasi todellisuudesta irtaantumista hyvin Helsingin Sanomien haastattelussa (20.12.2024), jossa hän viittasi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) neuvoon hakeutua jatkossa lääkäriin päiväsaikaan.
”Meidän peruspotilaamme on ikäihminen, joka on öisellä vessareissullaan lentänyt nurin. Jatkossa sopii sitten jarrutella ilmalennon aikana, niin että kopsahtaa lattialle vasta aamulla”, Moisala kommentoi.
Elämän sattumukset eivätkä tosiaan katso kelloa eikä kaikkien päivystystapausten tarvitse ruuhkauttaa erikoissairaanhoidon päivystystä. Haasteeseen voidaan vastata esimerkiksi liikkuvalla sairaalalla ja ensihoidolla. Tähän ovat vedonneet hallituspuolueiden kansanedustajat, samoin kuin Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan: ”Yöpäivystyksen lakkauttaminen voisi jopa parantaa palveluita, jos osa säästyvästä rahasta käytetään päivä- ja iltavastaanottojen lisäämiseen” (HS 17.12.).
On myös viisautta tunnistaa Kuopion selkeän keskuskaupunkiaseman lisäksi se, että maakunnassamme on myös kaksi selkeää seutukaupunkikeskusta. Tälle arvon antamisessa on oma merkityksensä koko maakunnan yhteistyön näkökulmasta.
Mutta miten vahvistaa päivä- ja iltavastaanottoja sekä muuta korvaavaa toimintaa, kun hallitus leikkaa laskennallisesti säästyvät eurot alueilta pois? Palveluiden parantamisen maalailu on epärealistista.
Hallituksella on halutessaan keinot mahdollistaa palveluiden parantaminen. Työn voi aloittaa pidentämällä alijäämien kattamisen aikarajaa, jotta uudistuksille jää realistinen aika. Toinen nopea uudistustarve on siirtää Kela-kuljetusten kustannukset ja rahoitus hyvinvointialueille.
Välillä on tuntunut, ettei hallituksella ole halua nähdä hyvinvointialueiden onnistumista. Olisi hienoa nähdä todistettavan toisin.